lauantai 28. lokakuuta 2017

Vaivaako selkä?

Jos teet istumatyötä tai ajat paljon autoa, selän väsyminen ja kipeytyminen voivat olla sinulle tuttuja tunteita. Erilaiset selkäkivut ovat erittäin yleisiä meillä Suomessa: jopa kahdeksan kymmenestä työikäisestä tuntee alaselkäkipuja jossain vaiheessa elämäänsä. Ilman asianmukaista hoitoa selkäkivut voivat myös helposti aiheuttaa esimerkiksi liikunta- ja työkyvyttömyyttä.







Mikä iskias, mikä välilevyn pullistuma?

Muutamia yleisiä selkäkivun aiheuttajia ovat iskias ja välilevyn pullistuma. Iskiaksella eli lonkkahermosäryllä tarkoitetaan tilannetta, jossa selkäytimestä alas aina varpaisiin ulottuva iskiashermo ärtyy selässä mekaanisen tai kemiallisen ärsytyksen seurauksena. Iskias saakin nimensä juuri kiputilassa ärsyyntyvästä iskiashermosta. Vaikka ärsytyksestä johtuva oire voi tuntua selän alueella siellä, missä ärtyminen alun perinkin on tapahtunut, iskias tunnetaan kuitenkin parhaiten sen alaraajoihin kohdistamista kiputiloista: koska iskiashermo on niin pitkä, selässä tapahtuva hermon ärtyminen voi usein tuntua jaloissa esimerkiksi puutumisena tai pistelynä. Iskias voi olla juuri tämän takia vaikea diagnosoida, sillä iskiaksessa oireet ja kipu tuntuvat yleensä eri kohdassa kuin missä ärsytys oikeasti tapahtuu.

Välilevyn pullistumassa selkärangan nikamien välissä sijaitsevan välilevyn pehmeä, hyytelömäinen sisäosa pullistuu ulos normaalilta sijaintialueeltaan. Välilevyn pullistuma voi aiheutua niin välilevyjen rappeutumisesta kuin äkillisestä liikkeestä tai kuormituksestakin esimerkiksi nostaessa. Välilevyn pullistuma ja iskias kulkevat usein käsi kädessä, sillä juuri välilevyn pullistuma voi toimia mekaanisena ärsykkeenä iskiashermon juuressa: jos pullistuma tunkeutuu iskiashermon sijaintialueelle ja alkaa näin painaa iskiashermoa selässä, voi se saada iskiasoireen aikaan. Koska välilevyjen hyytelömäinen rakenne on hapanta, voi pullistuma ärsyttää iskiashermoa myös kemiallisesti.


Arki ratkaisee selän kunnon

Päivittäiset valinnat ovat etusijalla selän kunnon ylläpitämisessä – selän asentoon tulisi kiinnittää huomiota erityisesti siellä, missä vietät päivästäsi eniten aikaa. Kannattaa aluksi huolehtia työpiste kuntoon eli valita oikean korkuiset, mieluiten säädettävät pöytä ja tuoli työpisteellesi. Myös seisomatyöpisteet ovat yleistyneet lähivuosina niiden selkäystävällisyyden takia, joten tällaistakin vaihtoehtoa kannattaa harkita. Tarkista myös työasentosi: ovathan selkä suorana ja hartiat takana, kun istut tai seisot tietokoneen ääressä? Töissä kannattaa ehdottomasti pitää myös liikuntataukoja selän aktivoimiseksi. Hyviä liikkeitä ovat erilaiset aktiiviset venytykset ja avaukset, kuten selän kierrot, taaksetaivutukset ja vaikkapa rappusten käveleminen ylös ja alas – ei siis kannata jäädä paikalleen kahvitauolla.

Myöskään liikunnan merkitystä selän kunnon ylläpidossa ei pidä unohtaa. Selän välilevyjen toiminnalle parasta on pystyasennossa liikkuminen: aikuisen ihmisen välilevyissä ei ole lähes ollenkaan verisuonia, jolloin välilevyjen aineenvaihdunta tapahtuu tärähdyksessä ”pumppausmekanismilla” – välilevy ottaa liikkeessä ravinteita ympäröivästä kudoksesta samalla, kun se pumppaa kuona-aineita ulos. Pienet tärähdykset esimerkiksi kävellessä tai juostessa ovatkin parasta liikettä selälle, sillä ne lisäävät välilevyjen aineenvaihduntaa ja pitävät näin selän terveenä. Myös hyvä lihaskunto ja keskivartalon tuki mahdollistavat oikeissa asennoissa liikkumisen ja työskentelemisen antaen selälle tukea kaikissa asennoissa. Ylipaino ja tupakointi lisäävät myös osaltaan selkäsairauksien riskiä, joten liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat ennaltaehkäisevässä roolissa tässäkin suhteessa.
Tärkein ohje on siis pysyä aktiivisena ja tehdä arjessa pieniä, selän oikeaa asentoa ylläpitäviä valintoja!

Haastattelimme tätä blogitekstiä varten naprapaatti Janne Veijaa FysiOnen toimipisteeltä Kauniaisista. Naprapaatti on tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen hoitoon erikoistunut ammattilainen. Tässä vielä vastaus muutamaan kysymykseen, joita kysyimme Jannelta:

Miten kannattaa toimia, jos selkä alkaa kipeytyä?

– On tärkeää pyrkiä jatkamaan elämää normaalisti ja toimimaan kivun rajoissa. Myös liikuntaa voi jatkaa, kuitenkin kevyemmin kuin normaalisti – sängyn pohjalle jääminen on aina viimeinen vaihtoehto. Yleisimpiä kipulääkkeitä voi toki ottaa lievittämään kipua, mutta jos kipu jatkuu pidempiaikaisena tai häiritsee jatkuvasti normaalia toimintakykyä, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin tai vaikka naprapaattiin.


Kuinka naprapaatti voi auttaa selkäkivun kanssa?

– Naprapaatti yrittää löytää syyn selkäkipuun erilaisin testein, ja sen jälkeen kipua voidaan lievittää muun muassa mobilisaatioilla tai harjoitusterapialla. Naprapaatilla käydessä potilas on aina aktiivisesti mukana hoidossa, ja hän voi myös saada naprapaatilta mukaansa kotona toteutettavia harjoitus- tai kuntoutusliikkeitä.





Kuinka huolehtia selän kunnosta päivittäisessä elämässä?

- Suosittelen yleistä aktiivisuutta, lihaskuntoharjoittelua ja erityisesti keskivartalon lihaksiston pitämistä kunnossa. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole huomattu, että eri harjoitusmuodoilla olisi selän kunnossapitämisen kannalta suurta eroa – toinen harjoitusmuoto ei siis ole toista parempi, mutta pääasia on, että liikkuu!

Jos sinulle heräsi kysymyksiä selkävaivoihin liittyen, voit olla rohkeasti yhteydessä naprapaatti Janne Veijaan puhelimitse 050-9117450 tai sähköpostilla janne.veija@fysione.com.

Muista myös NaisBodin Personal Trainer -palvelut: jos kaipaat uutta treeniohjelmaa selän huoltamiseen ja keskivartalon vahvistamiseen, me toteutamme sellaisen juuri sinulle sopivana!


Kirjoittanut: Karoliina Hakkarainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti