Aikuisen naisen vuoristorata

Kyllä se kuulkaa arvon naiset niin on, vaihdevuosioireet tekevät hulluksi, tää on kertakaikkiaan yhtä maanpäällistä helvadosta, hormonikorvaushoidot vähän aikaa auttoivat sitten niihin kai “kroppa tottui”, riskit on hirveät, ei oo ne mömmöt minua varten. Välillä tuntuu, että pimahdan. Päätä särkee, paino nousee, on kuumaa ja kylmää aaltoa ja aallonpohjaa ja aallonharjaa, myrskyä vaan ei tyyntä, seksi on sieltä ja syvältä, kroppa on päästä varpaisiin kuin autiomaa itse tai hiekkapaperi, muisti pätkii, ketuttaa että katkean. Suolisto on sekaisin.

Mieliala poukkoilee, pinna on lyhyt ja muisti pätkii. Saatan haukkua tutut ja tuntemattomat, kioskinmyyjäkin saa osansa. Olen itkuinen, räjähtelen ja olo on kuin vuoristoradassa – aikuisen naisen vuoristoradassa - huvipuiston vuoristoradan kyyti on tasaista ja rauhallista tähän oloon verrattuna.

Yöllä vasta hauskaa onkin. Ei mitään aavistusta, nukunko ensi yönä vähän vai ei ollenkaan. Veskissä saa juosta tuon tuostakin. Kylmä ja kuuma hiki vaihtelevat, pitääköhän yöllä ruveta lakanoita ja paitoja pyykkäämään. Todella mielenkiintoista yöelämää. Tuo mukava mieskin tekisi mieli välillä paiskata seinään.

18 v. olen kärsinyt vaihdevuosioireista, mutta hormonikorvaushoitoihin en vaan suostu, jos suinkin muuten hengissä pystyn kärvistelee. Kävin juuri sekä papassa että mammografiassa, sielläkin viesti oli, jos vaan pärjäilet ilman, paree niin. Korvaushoidot saattavat jopa altistaa rintasyövän syntyä.

Muutuin pikkuhiljaa hirviöksi ja olin kotona ilkeäsuinen, nalkutin kuin vanha vaimo konsanaan. Mies yritti ymmärtää ja ymmärtää, mikä nyt on, kun kengät ja hammastahnatuubit on kuitenkin vuosikymmeniä ollut ihan järjestyksessä. Tupakanpoltto, solusalpaajien käyttö, munasarjojen poisto kaikki voi vaikuttaa myös vaihdevuosioireisiin ja itse asiassa vaikuttavatkin.

Vaihdevuodet voivat alkaa jopa nelikymppisenä tai kuusikymppisenä. Oireet voivat olla mietoja tai tosi rankkoja tai ei oireita ollenkaan. Niin ikään ne voivat kestää vuoden tai vaikka parikymmentä vuotta. Tässäkin asiassa olemme niin yksilöitä. Toinen pääsee helpolla, toinen ei meinaa selvitä joko loppuelämänsä aikana moisesta.

Hormonit heilahtelevat, siitähän tässä on kyse pääosin. Pidä itsestäsi huolta edes vähän, monipuolinen ravinto, liikunta ja unta sopivasti ovat lääke tähänkin asiaan. Jo pieni muutos todennäköisesti auttaa. Sokerin vähentäminen, kalan ja kasvisten lisääminen “näitä iänikuisia kliseitä”, mutta voivat auttaa tässäkin elämänvaiheessa.

Meidän pitää miettiä, mitä kaikkea taustalla voi olla.

– ruokavalio
– hormonien hurma ja voima
– puutostilat kasaa oireita
– munasarjat, suolisto, maksa
– stressi
– syötkö lääkkeitä ja kuinka paljon ja montaa sorttia?
– onko ruoka-aineallergioita?
– tissutteletko?
– tulehduksia?
– epätasapaino elämässä

Lempeyttä ja hellyyttä omaa itseä kohtaan, suosittelen. Mitä tähän hurjaan elämänryöpytykseen lääkkeeksi? Nainen on yksilö myös kypsillä kymmenillä. Yksilöllisyys hoidon suunnittelussa.
Yksilöllinen hoito-ohjelma ruokavalion kera. Ensin ruokahomma kuntoon. Iänikuinen paapatus, mutta totta se on, että marjat, juurekset, hyvät rasvat, pähkinät, mantelit, kalat, kanat kunniaan.
Selvitä stressin lähde ja pyri, jos mahis, sitä lievittämään edes hiukan. Katso mille kaikelle altistat itsesi, muovit, pesuaineet, kaikenmaailman kemikaalit. Ja sitä liikuntaa, vaikka hyötyliikuntaa, säännöllisesti vaikka pienin annoksin.

Kun alat oireilla isosti tai pienesti, ole hyvä itsellesi ja käänny ammattilaisen puoleen ja pyydä kokonaisvaltaista tutkimusta ja suunnittelua. Näin ehkä pääset helpommalla ja voit nauttia kypsistä kymmenistä kuin silloin ennen.

Teksti: Pirjo Kausiala